Heipä hei. Tänään oli siis taas ihan normaali koulupäivä, ja heräsin aamulla samaan aikaan kun eilenkin. Meikkailin siinä aikani ja lähdin sitten kouluun kamuni kanssa. Koulumatka ei ollut mikään kovin kiva, kun tuuli jonkunverran ja väsytti, kun ei ollut vielä kunnolla hereilläkään.. No päästiin sitä kumminkin koululle asti! Ennen joustoa (vilkaise viime kirjoitus) meillä oli kolme tuntia käsitöitä. Meillä on tällä hetkellä kesken housut, mutta tein tämän tunnin ajan äitienpäivä kortteja mummuilleni. Nojaa, enpä olekkaan oikein käsityöihminen.
Jousto sujui aika lailla paniikin vallassa, kun kaikki lukivat hulluina kokeeseen (uskonto), joka meillä oli jouston jälkeen. Kaverinikin siinä panikoivat, kun rustasin matikan läksyjä, jotka olin aiemmin "unohtanut" tehdä. Kyllä kerkesin lukea kokeisiinkin hiukan, mutta en yleensä pänttää kokeisiin hirveästi. Jousto kumminkin loppui, ja meillä oli matikkaa ja äidinkieltä ennen koetta. Matikantunnilla olin aluksi vähän ulalla, koska olin ollut perjantaina matikantunnilta poissa. Kyllähän sitten hetken kuluttua kumminkin tajusin taas, matikka ei minulle ole hirveän hankalaa. Äidinkielentuntikin kului yllättävän nopeasti, en edes hirveästi muista, mitä kaikkea teimme...
Sen jälkeen koitti koe. Inhoan uskonnon kokeita, koska opettajamme laittaa kokeisiin kysymyksiä, mitä ei sano tunneilla tai mitä ei lue kirjasta! Ompa sekin tosi reilua, mistä me voimme vastauksen tietää?! Mutta kumminkin sain rustattua jotain koepaperiin, vaikka en voi sanoa, että loistavasti olisi mennyt. Kaveriemme kanssa sitten kiisimme tunnilta kaapeille ja lähdimme pyöräilemään kotia kohti.
Matkalla kumminkin tapahtui jotain ei-niin-mukavaa. Me olimme risteyksessä ajamassa pyörillämme, kun toisella sivulla oleva kaverini lähti kääntymään, vaikka minä ajoin suoraan. Siitä seurauksena kaverini ajoi minuun pahki ja kaatui maahan. Eihän siinä loppujen lopuksi pahasti käynyt, mutta säikähtihän siinä kumminkin aika paljon. Ei hänelle käynyt kuin pieni haaveri leukaan, mutta kyllä se kuulemma sattui! Enkä kyllä yhtään ihmettele sen pienen kuperkeikka-voltin jälkeen, minkä hän teki, kun lensi pyörän selästä.
Kotiin selvittiin suurimmalta osalta ehjin nahoin. Kotona rustasin läksyjä jonkun aikaa, kunnes äiti tuli ja laittoi ruoaksi kevät rullia. Namm.... ;) Pitihän siinä vielä sitten käyttää koirat, ja samalla innostuin hiukan valokuvaamaan. Tässä tulee muutama nappaamani kuva:
Kuvassa meidän 1½ vuotias nuorempu westie (valkoinen länsiylämaan terrieri) :)
Kuvassa meidän vanhempi 3 vuotias westie :)
ps. Tulossa EHKÄ kuva kahdesta mun parhaastakaverista :)





Saat laittaa kuvan kunha ei ole epäedustava ;) Ja se ilmalento näytti sivusta katsottuna aika pelottavalta :s
VastaaPoista